Oi hurjaa! Anette Palssa soitti tänään - menen ensi maanataina hänen vastaanotolleen ja sitten hän arvioi minut syömistottumusten ym. perusteella, että olenko sopiva kanditaatti ja sitten seuraavaksi on kirurgin tapaaminen, jos olen. Jännittää jo kovasti.. Itse projektihan siis etenee siten, että RT arvioi ihmisen ruokatottumukset, laihdutus historian, motivaation ja kyvyn ylläpitää leikkauksen jälkeisen ravitsemuksen tilaa. Sitä mitä se vaatii ja niin edelleen.. Sitten sen arvion perusteella tavataan kirurgi ja ilmeisesti myös sisätauti lääkäri, jotka sitten testaavat hapenotto kapasiteetin, tekevät ultran vatsalle ja tähystetään mm. helicobakteerin varalta ja käydään läpi erilaiset leikkaustavat, miekä olisi paras minulle ja ettei ole mitään fysiologisia esteitä sille. Ja puhutaan leikkauksen kulusta ja sitä edeltävästä ajasta, että tarvitaanko kuinka pitkää ened kuuria, mikä olisi hyvä määrä saada painoa putoamaan ennen (ensimmäisenä läski lähtee maksan ympäriltä, mikä vähentää leikkauksessa riskejä). Sitten verikokeita sun muuta ja päätetään leikkauspäivä, jos sinne saakka päästään. Itse leikkaus vaatii 1-6 yötä sairaalassa, jota seuraa 2-5 viikon sairausloma riippuen henkilön työstä. Mulle vastaava sh sanoi, että mun työssä saikun tarve on 3-5 viikkoa, jollei sitten ilmene kaikenlaisia komplokaatioita.. huh. Mitähän muuta se Lia kyseli.. oli liuta mielenkiintoisia juttuja.. tuota.. kaloriraja on häilyvä 2000 - ylittyy jos ylittyyy, alittuu jos alittuu, en pakota itseäni orjalliseen suoritukseen ja kyttää silmä kovana. Ruoan laatu ON pääosin ihan ok, mutta mahtuu sinne hötöäkin - kesäinen jäätelön tarpeeni on olemassa.. ¨ Kesäloma alkaa 18.6, lomailen kotona, äipän luona ja mennään heinäkuussa mökille jonka vuokrasimme kaukaa Vaasasta mun serkun ja hänen miehensä kanssa.. aion rentoutua, huolehtia terveydestäni ja palata liikunnan pariin - toivon, ettei selkä kremppaa sitten taas.. Kiitos muuten kaikille käyneille ja on wallan mahtavaa, että olette tausta tukena seisomassa - mihis hittoon mä ilman teitä joutaisin ja kelle nurisisin?? Iso asia tää on ja jos väittäisin, ettei mua pelota niin valehtelisin. Tää päätös oli kuitenkin tehtävä, halaun terveen tulevaisuuden ja lapsia ja elää ilman sairaalloisen ylipainon aiheuttamia elintaso sairauksia.. pitkään olen miettinyt, enemmän ja vähemmän.. yrittänyt omin keinoin laihdutusta kertoja jos miljoonia, vaan näin suuren massan kadottamiseen tarvitsen PYSYVÄÄ apua. Nyt miehen kainaloon, saapui juuri kotiin. Palaan myöhemmin asiaan. :)