Taas kipeänä. Aamulla oli niin kamala olo, että meinasin jäädä kotiin, mutta raahauduin töihin ja yllättäen se vaan huononsi oloa.. 

Kurkku kipeä, korvia koskee, mulla on aivan tajuton nuha ja yskä.. Hain lääkärin viime viikolla antamat antibiootit, koska viime viikon virustauti on ilmeiseen muuttuunut bakteeriperäiseksi.. tai mistä minä enää mitään tiedän. Raivostuttavaa.

Tulee taas päivän pidempi viikonloppu - toivon, että paranen ensi viikolle.. koko ajan meidän ryhmästä on ollut aikuinen poissa, ja kyllähän se alkaa häiritsemään ryhmän normi toimintaa.. vaikka eipä sillä, onneksi on niin kilttejä ja sosiaalisia lapsia, ettei ongelmia ole juurikaan ollut...

Kamala stressi on myös vaivannut koko viikon, en tiedä miksi tai mitä, on vain.. paino on siis lähes 100% varmuudella joko noussut tai pysynyt samassa...hormonisaatanatkin ovat taas kiertonsa puolivälissä..huoh huoh..

Asetin itselleni silti rennon tavoitteen; tahdon olla joulukuussa alle 110, kun lähdemme anoppilaan.. he ovat viimeksi nähneet minut, kun painoin n.170..eli muutos on huima.. heille, toivon.

Kiitos kommentoijille, Kivinenpolku: olet hassu. 

Sari: niinhän se on se elämä tätä..upotaan aina arkeen ja kiire painaa..pitäisi ja pitäisi.. Vaan totta se on: pitäisi. Lupaan ainakin omalta osaltani olla järkkäämässä jotain tapaamista - jos vaikka menisi syömään hyvää ruokaa ja teatteriin tai jotain.. Ilman lapsia, kotiympäristöjä, miehiä.. sillon siitä rentoutumisesta saa kaiken parhaiten irti - uskoisin.

Nyt sohvan nurkkaan möllöttämään.. J palvelee kuin prinsessaa taas ja tämä prinsessa kiittää...