Huomenna vika päivä elokuuta.. aivan uskomatonta..koska elokuuhan vasta alkoi. Mutta ei voi mitään..syksy tulee ja sen tuntee luissaan iltaisin parvekkeella.. Vaikka onkin perjaatteessa vielä kesä, niin silti.. ihanaa aikaa..kohta puut vaihtaa väriä ja lennättää lehtensä pitkin maita ja mantuja..ja jokapaikka saa ruskakuorrutuksen..ja tuoksu on sanoinkuvaamattoman ihana.. Märkä multa, maa..raikas ja kirpeä..en tiedä kuinka sitä kuvailee.. Kuoleva kesä? Ehkäpä...

Syksyssä odotan eniten pimeneviä iltoja. Viileitä syysöitä, jolloin voi istua parvekkeella paksun viltin kanssa, villasukkasillaan, kynttiläiden valossa ja juoda teetä..katsella tähtiä ja kuuta ja aika usein onnistun nappaamaan silmilläni kiinni myös mikrometeoriitin tai mikrometeorin.. ja joka ikinen kerta mä toivon jotain..

Tänään jos mä näen jonkun mä toivon kahta asiaa, ne voineen sanoa nyt ääneen... toinen on, että mun kuulo palaisi. Korvat on niin lukossa, että en todellakaan kuule normaalisti. Ja toinen on, että multa ei löydettäs sitä helicobakteeria..jotta ei tarttis siirtää leikkausta... Kävin tänään lääkärillä ja sain saikkua torstaihin saakka.. jos perjantaiksi olisin sitten terve, niin pääsisin tsekkaamaan työt ja orientoitumaan ensi viikkoon. Jos leikkaus aikataulu pitää, on tiedossa 4 viikkoa töitä ja sitten taas 4 viikon toipumaloma..huh.. Päässä ei paljon muuta ole pyörinyt lähiaikoina..joskaan tänään, kun kävin kaupassa lääkärireissulla, ei päässä ollut mukana järkeä..kotiin matkasi mukanani megapussillinen irtareita, joissa suklaata, lakua, hedelmänamia ja salmiakkia eli kaikkea mahdollista.... onneksi mies on kova auttamaan irtareiden tuhoamisessa, niin ei mene kaikki omaan nassuun.. Liikkuminen ei sovi keholle tällä hetkellä ja sain astmalääkkeet taas..keuhkot vinkuu ja hoh hoh... miksi ihmeessä, miten, mistä tää tauti tuli???