Silkkaa valitusta... ihan silkkaa valivalia... tiedossa, luvassa...

Paino eilinen, unettomuus verottaa.. laskua ollut hieman.. edistyn aavistuksen sen kanssa... 400g.. Ihan okei..parempaan pystyisin, jos nukkuisin.. jos en olisi niin väsynyt.. jos jaksaisin miettiä... vaan en jaksa.

Taas semmoinen yö takana, että alan miettiä itseni päiviltä laittamista, kun olen niin väsynyt. Ja väsynyt. Ja väsynyt.

En saa nukuttua.. herään keskellä yötä.. en saa unta..

Voi luoja, kuinka mä en jaksa tätä.

Ajatus töihin lähdöstä ahdistaa.. pitää jaksaa..jaksaa ja jaksaa... mutta kun en jaksaisi.

Pitää kai mennä hakemaan jotain apua.  Mutta kuka mua osaa auttaa?? Millä keinoin??? Kun en itsekään osaa auttaa itseäni tai sanoa, mikä on. Kaikki vain ON. Huonosti? Niin kai sitten.

Mua vaan itkettää tää väsymys. Ja kaikki.