No ilman muutahan tää huhtikuukin alkoi ihan perseellään, kuinkas muuten? Toki olen kärsinyt vitutuksesta ja päänsärystä ja ymmärtämättömyydestä. En kestä ihmisiä, jotka ei ole mun kanssa yhtään samalla aaltopituudella? Voisin joskus vain sanoa ääneen, mitä ajattelen, mutta olen niin äärettömän ylihienotunteinen, kohtelias, mitä lie, etten sano ääneen kaikenlaisia asioita jotka ehkä saattavat ja  voivat loukata ketään.. Mutta voi tätä angstia.. ja pahaamieltä ja ahdistusta taas...

Mä en keksi millään, mikä mun elämäntarkoitus on ja onko sitä? Jumitun ja jumitan, kun edes alan miettimään. Joskus tekee mieli myydä kaikki pois, tyhjentää tilit ja pakata reppu ja katsoa minne sitä joutuu jos vaan antaa tuulen viedä.. (konkreettisesti en menisi minnekään näillä kiloilla..mutta kuvainnollisesti..).

Ja sitten mietin, miten turvallinen oma koti onkaan, miten hyvin viihdyn täällä ja miten rakastankaan kaivautua sohvan nurkkaan kissojen puristessa vierellä ja poltella kynttilöitä..

Jos olisin muumilaakson asukas, olisin varmasti nuuskamuikkunen muumimamman hameessa. Haluaisin niiiin huilehtia kaikesta ja kaikista ja loppujen lopuksi saan paniikin ja sukellan telttaani tai pakenen vuorille.. 

Jonkunlainen kriisihän mulla tässä on, mutta en tiedä mikä. 30 kriisi? Kenties? Olen ikäloppu (vaikken siis varsinaisesti olekaan) ja elämässä en ole saanut aikaseksi mitään merkittävää. En mä historian kirjoihin kaipaa, mutta jotain merkittävää edes omassa elämässä.. 

Jos laittaisin jonnekin palstalle ilmoituksen, niitähän on kaikenlaisia.. etsitään elämänkumppania, etsitään ystävää, etsitään leikkikaveria, hoitajaa, työntekijää... mitä missäkin, niin kirjoittaisin siihen ehkä näin:

Hei,

täällä ikieksynyt sisäisesti pieni naisihminen, joka kaipaa elämältään sitä Jotakin. Toivon, että osaat käyttää tulentekovälineitä, sillä toisinaan en saa itse tupakaani, kynttilääni, nuotiotani tai päätäni syttymään, ja plussaa olisi, jos rakastaisit hyvää kahvia ja/tai teetä. Elämässäsi on aina enemmän kysymyksiä, kuin vastauksia ja jaksat juoruilla vaikka aamu 9 saakka. Nautit saunasta, luonnosta, vedestä ja olet kertakaikkisen eläinrakas. Et koskaan kyllästy etsimään syitä asioihin ja totuuksia, faktoja, jotka todistavat oikeaksi sen, mitä tunnet ja ajattelet. Jos omistat vielä repun, kirjan, kynän ja avoimen mielen sulketuneisuudella varustettuna, olet varmasti etsimäni henkilö. Laita ihmeessä pullopostia, koska niinhän se on varmin keino kadottaa sinutkin. Jos kuitenkin sen pullon löytäisin, olisit ikionnellinen siitä, miten pystyimme yhdessä todistamaan mahdottoman mahdolliseksi. 

PS: en kaipaa kesäkissaa tai talvitoveria vaan ympärivuotista ystävää, joka kestää säässä kuin säässä niin surut kuin ilotkin isoissa mittaskaaloissa pienellä aikaskaalalla.