Tästä lähti viimeinen viikko... hui kamalaa. Jännitys on todellakin pilvissä ja käsin kosketeltavaa.. Viikonloppuna olen mietiskellyt asiaa monelta kantilta ja yrittänyt hyväksyä senkin, että koskaan ei voi olla varma, että kaikki menee hyvin... toisilla on mennyt hyvin huonosti... komplikaation riskit on aina olemassa ja musta tuntuu, että varsinkin mä olen aina kamalan altis kaikelle.. jälkitaudille..Ja mua hirvittää mun keuhkojen puolesta - keuhkokuumeen riski.. Mua tutkittiin pitkä aika ja selvitettiin miksi mun flunssat on uskomattoman hankalia selättää ja todettiinkin vastustuskyvyssä puute, joissakin proteiineissä prolaktiineissä mitä ne olikaan, juuri siellä, mitkä suojelee hengitysteiden limakalvoja.. joo, huomattu on!

Eneily jatkuu.... Tavoittelen allr 165 painoa, olkoon sitten vaikka vaan 164,9. Eli kilo olisi saatava puristettua tällä viikolla ulos, pois.. 

 

Töihinkin olisi mentävä taas - katsellaan kuinka sujuu.. täytyy varoa ylenmääräisiä haleja ja pestä käsiä tiuhaakin tiuhempaan ja vältellä kaikkia, joilla nenu edes pikkusen vuotaa ja yskä röhisee.. Välttelen itseänikin siis.. hahah.