Tässä kirjoittelee hyyyvin onnellinen nainen.. sain kauan kaivatun kirjeen koulusta, ja siinä kerrottiin, että olen tullut hyväksytyksi sairaanhoitajan opintoihin. Th opinnot jäivät 2 pisteen päähän (mulla 81, kun 83 olis tarvittu..) ja olen sijalla 37, kun 35 otettiin sisälle. Jos siia kaksi päättää vielä jättää tulematta sinne linjalle, mä olen varasijalla sinne.. Mutta pääsin mun kakkosvaihtoehtoon, joka oli siis Sh. Th:n opintoihin olisi sisältynyt Sh koulutus joka tapauksessa, joten tämä on mieletön tilaisuus. Saan pohjan taas uudelle ja jatkaahan voin myöhemminkin.. Th:ksi taikka kätilöksi.. Isäni heitti että mene samantien lääkäriksi saakka.. haha.. ei taida ihan tuo pää riittää sinne saakka.. en ole luku ihmisiä siinä mielessä.. Metropoliaan olisin päässyt sekä Th:ksi että Kätilöksi heittämällä sisään, jos ne olis olleet mun ykkös vaihtikset, mutta sijaintinsa takia ne jäi Laurean varjoon. Ja tietty Laureaan on vaikempi päästä kuulemma samasta syystä.. joo, mutta sisällä ollaan.  Nyt ei tartte kun alkaa kaiveleen vanhoja anatomian kirjoja esille ja kertailla, sekä kerrata RUOTSIN kieltä.. voi yök yök yök.. se ei suju multa ei sit ollenkaan.. inhoan koko kieltä, mutta sitäkin sisältyy opintoihin ties kuinka paljon..   Mutta mitäs pienistä..

 

Nyt päässä kaikenlaisia ajatuksia... onko musta tähän? Tuleeko musta hyvä työssäni? Minkälaiseen työpaikkaan ehkä sijoitun joskus? Mahdunko työvaatteisiin...?  Muutama mainitakseni.. en mä suinkaan kauaskantoisesti ajattele..heh..

 

Ja sitten se varjopuoli ..tavallaan... mun pitää sanoutua irti mun työpaikasta.. kamalaa. Kamalaa firman kannalta, en tiä..mutta sanon vaan, että mun on jo valmiiksi ikävä niitä villi-ihmis lapsukaisia.. ja työkavereitani tietysti.. Loppuvuosi tulee menemään tosi huimaa vauhtia luulen.. ja toivon voivani imeä joka ikisen hyvän hetken niiden kullannuppujen kanssa.. ja toivon totisesti, että mun seuraaja valitaan suurella sydämellä ja aitoa etsien.. en soisi lapsosilleni ketään, jota ei aidosti kiinnosta niiden isot pienet jutut ja joka ei ole sylittelijä, halittelija tyyppiä... Vaikka faktaahan se on, että on laitteva joku ovi kiinni, jotta voi avata seuraavan.....surullista.. mutta elämän on jatkuttava.. 

 

Kohta saunaan, lukemaan ja piparisuklaata nassuttamaan.. ja huomenna nukun piiiitkään ja sitten likkojen kanssa reissuun rähjääntymään